Puu - Wood Holz Bois 3-2008 (dutch).pdf - Architecture ebooks - Rafalie

P UU

3 2008

Osaamista ja oivallusta, joustavuutta,

laatutuotteita ja palveluhenkeä.

Ja oikein valittuja yhteistyökumppaneita.

Tule tutustumaan: mestarin merkkejä ja

mukavaa meininkiä on tarjolla FinnBuild-

messuilla, Puumerkin osastolla 5 e 33.

Puumerkki on ammattilaisen palvelu-

keskus, hankinnan ja jakelun osaaja.

Meiltä saat puupohjaiset rakennus-

ratkaisut ja -elementit, materiaalit sekä

tarvittavat komponentit kaikkialle koti-

maahan ja Baltiaan. Oikeaan aikaan,

oikeaan paikkaan. Ota reippaasti yhteyttä,

puh. 02074 50500.

Puutuotetukku parhaasta päästä.

P UU

3 2008

Julkaisija | Publisher | Herausgeber | Èditeur

Puuinfo Oy & Puuinformaatio ry

PL 284, 00171 Helsinki

Puh./Tel. (09) 686 5450

info@puuinfo.i

Kustantaja | Publisher | Verlag | Èditeur

Aksomatic Oy

ISSN 0357-9484

ToImITuSPääLLIkkö | EdITorIaL maNagEr |

rEdacTIoNScHEf | dIrEcTrIcE dE La rédacTIoN

Marja Korpivaara marja.korpivaara@aksomatic.i

Toimitus | Editors | Redaktion | Rèdaction

PääToImITTaja | EdITor-IN-cHIEf |

cHEfrEdakTEur | rédacTEur EN cHEf

Pekka Heikkinen ark.6b@kolumbus.i

Puh./Tel. +358 50 517 4727

uLkoaSu ja TaITTo | LayouT aNd dTP |

grafIScHE gESTaLTuNg uNd LayouT | mISE EN

PagES

Jari Laiho - design studio WHO ARE YOU oy

jari.laiho@whoareyou.i

avuSTaja | EdITor | mITarbEITEr |

coLLaboraTEur

Kimmo Lylykangas kimmo.lylykangas@arklylykangas.i

ILmoITuSmyyNTI |advErTISINg

|aNzEIgENvErkauf | PubLIcITé

Puuinfo Oy

Henni Rousu henni.rousu@puuinfo.i

Puh./Tel. (09) 6865 4517

kääNNökSET | TraNSLaTIoNS | übErSETzuNgEN

| TraducTIoNS

AAC Noodi Oy

Nicholas Mayow (Suomi - Englanti)

ToImITuSNEuvoSTo | EdITorIaL board |

rEdakTIoNSbEIraT | coNcEIL dE rèdacTIoN

Tuja Aaltonen, Pekka Airaksinen, Petri Heino,

Seppo Häkli, Minna Hämäläinen, Johanna Kankkunen,

Kari Kertula, Samuli Mietinen, Miia Närekorpi,

Henni Rousu, Karola Sahi, Ismo Tawast ja

Mikko Viljakainen

PaINoPaIkka | PrINTErS | druck | ImPrImEur

Painotalo Auranen Oy

forssa

ISo 9001

P uu -lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset

P uu -lehden tilaukset ja osoiteenmuutokset pyydetään

tekemään Puu-lehden netisivuilta löytyvällä lomakkeella.

Lomake löytyy osoiteesta www.puuinfo.i etusivun

yläreunasta kohdasta P uu -lehti.

Tilauksesta, joka on kestotilaus, toivotaan ilmenevän

henkilön/yhteisön ammati/toimiala sekä mahdollinen

jäsenyys alan yhdistyksissä. Osoiteen muutuessa

pyydetään ilmoitamaan tilausnumero osoitelipukkeesta.

Mikäli osoiteenmuutos tehdään postiin, ei erillistä

ilmoitusta tarvitse tehdä.

Lehti on maksuton. Se ilmestyy vuonna 2008 neljä kertaa.

Subscriptions and Changes of Address

If you would like to subscribe to Wood Magazine or

change your address, please complete the form on Wood

Magazine’s website. The form can be found at www.

puuinfo.i in the Magazine Wood section in the top corner

of the start page

The magazine is free of charge. It has four issues in 2008.

Bestellungen und Addressenänderungen

Wir biten Sie, für die Aufgabe eines Abbonements auf das

P uu -Journal sowie für Adressenänderungen die Internet-

Seite des Journals zu besuchen und dort das Formulat

auszufüllen. Sie inden den Link zum Formular unter der

adresse www.puuinfo.i am oberen Rand der Startseite

unter “Magazin Wood”.

Das magazin ist kostenlos. Das P uu -Journal erscheint im

Jahre 2008 viermal.

Abonnements et changements d’addresse

Nous vous prions d’efectuer les abonnements à la revue

P uu -lehti et les changements d’adresse à l’aide du

formulaire que vous trouverez sur le site Internet de la

revue P uu -lehti. Ce formulaire se trouve à l’adresse www.

puuinfo.i en haut de la page d’accueil sous la rubrique

Magazine Wood.

Cete publication est gratuite. La revue P uu paraitra

quatre fois cours de l’annee 2008

Suomalaista puuarkkitehtuuria ja rakentamista

Finnish Wooden Architecture and Wooden Construction

Finnische Holzarchitektur und Finnishes Holzbauen

De l’architecture et de la construction en bois Finlandaises

sisällys | contents | inhalt | sommaire

Pääkirjoitus | Leader | Leitartikel | Editorial

Pekka Heikkinen

EtäiSyyS

Remoteness

DerAbstand

Ladistance

Rakennukset | Projects | Projekte | Projets

Karola Sahi

PUUPALKiNtO 2008

Pekka Heikkinen

WoodAward2008

Holzpreis2008

PrixduBois2008

Ulla Rahola

PORvOON tUOmiOKiRKON KAtON jäLLEENRAKENNUS

juhani Pentinmikko ReconstructionoftheroofofPorvooCathedral

WiederaufbaudesDachsderDomkirchevonPorvoo

ReconstructiondutoitdelacathédraledePorvoo

Liisa Sievänen

HyviNvOiNtiKESKUS ONNi, PUKKiLA

markku Sievänen

OnniWell-beingCentre

WellnesszentrumOnni

Centredebien-êtreOnni

Anders Adlercreuz

PiANO-PAviLjONKi, LAHti

PianoPavilion,Lahti

Piano-Pavillon,Lahti

PavillonPiano,Lahti

Pekka Heikkinen

tRäPRiSEt – ARKKitEHtUURiA RUOtSALAiSEStA PUUStA

Kjell Forshed

ÖStRA KvARNSKOgEN, SOLLENtUNA, RUOtSi

Ludmilla Carlsson

ÖstraKvarnskogen,Sollentuna,Sweden

ÖstraKvarnskogen,Sollentuna,Schweden

ÖstraKvarnskogen,Sollentuna,Suède

matti Rautiola

SPiRit OF NAtURE PUUARKKitEHtUURiPALKiNtO

CHiLELäiSELLE mEStARiLLE

Koulut

Petri tavilampi

SAPPEEN KiiPEiLy- jA NäKÖtORNi, PäLKäNE

Elina Hirvelä

ARC

Puusta

yrjö Suonto

PUUtAiDE ELää

Tekijöitä

tEKijät

Petri Heino

PUUiNFO.Fi

Pekka Heikkinen

jOtAiN HAAStAvAmPAA

Kansi Piano-paviljonki Pääoven vedin | Cover Piano pavilion / handle to the entrance |

Titelbild Piano-Pavillon / türzieher der Außentür | Couverture Pavillon Piano / la poignée de

la porte extérieure

Kuva| Photograph | Foto | Photo Kimmo Räisänen

PEFC/02-44-08

Kestävän metsätalouden edistämiseksi.

Lisätietoja www.pefc.fi

Remoteness

I visited the Baumschlager and Eberle exhibition in

Munich. The two architects became well known as

designers of large wooden buildings, but according

to the exhibition, the famous colleagues have not

constructed anything out of wood for years.

I have noticed the same phenomenon in Finland:

architects start their careers designing wooden

houses, but as they progress to larger projects, con-

crete or steel is almost without exception chosen as

the material.

There are two reasons for the phenomenon:

architects’ impressions of wood are oten unrealis-

tic. Wood is thought of as a material for furniture

and as a perfect material, even though less then

a tenth of wood is the best A-class. When knoty

and wide-grained timber is delivered, there is

disappointment.

The phrase “you can’t get decent wood any-

more” is said in lament, even though experts say

that only small changes have taken place in the

quality of wood. Wood is a timeless material – how

could it have essentially changed over the last few

years?

Professor Jouni Koiso-Kantila has proposed

another reason: “When architects design a steel

building, they immediately get to use the prod-

uct libraries and design programs of the materials

supplier. When it comes to wood, these stand out

through their absence.”

The same thing was noted in Concrete maga-

zine 2-08, in which the proposed development

projects were directly associated with construc-

tion needs. Jouni’s words just have to be repeated:

“When it comes to wood, these stand out through

their absence.”

Research into wood focuses almost without ex-

ception on the properties of wood, and rarely on

the challenges of building with wood. It can be

said that the steel and concrete industry solves the

problems of designers and builders, but the wood

industry solves only its own problems.

If the aim is to continue the development of

constructing with wood, clear design and service

solutions are needed along with eicient and easy

to use construction applications that are created as

a result of long-term development and cooperation

work. This work should have started 20 years ago;

and it should not be led by industry, but centred on

builders and designers.

“We are only suppliers of material,” say repre-

sentatives of the wood industry, but if assistance

and solutions are not ofered to users of wood, the

representatives will have to satisfy themselves with

supplying template boards to the concrete indus-

try. Would this be suitable for a land of wooden

architecture such as Finland?

Der Abstand

Vor einiger Zeit habe ich in München die

Ausstellung Baumschlager-Eberle besucht. Das

Architektenduo Carlo Baumschlager und Dietmar

Eberle ist seinerzeit für seine großen Holzgebäude

bekannt geworden, aber aufgrund der Ausstellung

zu folgern haben die berühmten Kollegen seit

Jahren nichts mehr aus Holz gebaut.

Dasselbe Phänomen ist mir aus Finnland be-

kannt. Architekten beginnen ihre Karriere mit der

Planung eines Holzhauses, aber wenn sie zu größe-

ren Projekten übergehen, so bleiben als Materialien

fast immer nur Beton und Stahl übrig.

Hierfür gibt es zwei Gründe. Zum einen haben

Architekten häuig unrealistische Vorstellungen

von Holz. Man denkt sich Holz als möbelartiges,

gediegenes Material, obgleich nur weniger als ein

Zehntel allen Holzes aus fehlerfreiem Material der

Klasse A besteht. Wenn auf der Baustelle dann

astiges Holz mit breiten Maserungen eintrit,

zeigt man sich entäuscht.

„Man bekommt kein ordentliches Holz mehr“,

lautet der Stoßseufzer, obwohl in der Güte des

Holzes – den Experten zufolge – kaum Änderungen

eingetreten sind. Holz ist ein ewiges Material, wie

häte es sich in den letzten Jahren so grundlegend

verändern können?

Einen zweiten Grund hat Professor Jouni

Koiso-Kantila genannt: „Wenn Architekten

ein Stahlgebäude planen, so bekommen sie vom

Materiallieferanten sofort Produktbibliotheken

und Planungsprogramme zur Verfügung gestellt.

Bei Holz glänzen solche durch Abwesenheit.“

Dieselbe Beobachtung wurde neulich in ei-

ner innischen Zeitschrit der Betonbranche ge-

macht, in der die dort vorgestellten Projekte zur

Entwicklung des Baustofs Beton direkt mit den

Bedürfnissen des Bauens verbunden waren. Man

kann also wieder einmal konstatieren: Bei Holz

gibt es so etwas nicht.

Die Holzforschung widmet sich fast aus-

schließlich den Eigenschaten des Holzes und nur

ganz selten den Bedürfnissen der Holzarchitektur.

Man könnte also sagen, dass die Stahl- und

Betonindustrie die Probleme der Planer und

Bauunternehmer lösen, die Holzprodukthersteller

aber ihre eigenen Probleme.

Wenn man die Entwicklung des Bauens mit

Holz weiter vorantreiben will, so braucht man

klare Planungs- und Service-Lösungen sowie

saubere, leicht einsetzbare Konstruktionsanwend

ungen, die sich aus langfristiger Planungsarbeit

und Kooperation ergeben. Diese Arbeit häte man

schon vor zwanzig Jahren einleiten sollen, und

zwar nicht so, dass die Industrie das Vehikel der

Entwicklung gewesen wäre, sondern dass die

Planer und Bauunternehmer die zentrale Rolle

gespielt häten.

„Wir sind nur Materiallieferanten“, sagen

die Repräsentanten der Holzindustrie, aber wenn

man den Benutzern von Holz keine Hilfe und kei-

ne Lösungen anbietet, so muss man sich damit

begnügen, Schalungsbreter für die Betonindustrie

zu liefern. Wäre das für Finnland, ein Land mit

großer Holzarchitektur, wirklich die passende

Rolle?

La distance

J’ai visité l’exposition de Baumschlager et d’Eberle

à Münich. Ce duo d’architectes s’est fait connaître

par leur conception de grands bâtiments en bois,

mais cete exposition fait apparaître qu’aucune

construction en bois n’est due à mes confrères célè-

bres depuis des années.

J’ai remarqué le même phénomène en Finlande:

les architectes commencent leur carrière par le

dessin d’une maison en bois, mais lorsqu’ils pas-

sent à des projets plus importants ils choisissent

presque sans exception le béton ou l’acier comme

matériau.

Ce phénomène est dû à deux causes: les im-

pressions que les architectes ont sur le bois sont

utopiques. Le bois est considéré comme un maté-

riau sans défaut, il est assimilé à un meuble, bien

que moins d’un dizième du bois appartienne à la

meilleure classe A. Lorsque du bois plein de nœuds

et aux ibres larges arrive au chantier, on est déçu.

”Il n’est plus possible de trouver du bon bois”

dit-on, même si la qualité du bois ne s’est que peu

altérée selon les experts. Le bois est un matériau

éternel – comment aurait-il pu radicalement chan-

ger au cours de ces dernières années?

L’autre cause a été évoquée par le professeur

Jouni Koiso-Kantila: ”Lorsqu’un architecte des-

sine une maison en acier, les bibliothèques de pro-

duits et les logiciels de conception du fournisseur

de matériaux sont immédiatement à sa disposition.

Du côté du fournisseur de bois, ces outils brillent

par leur absence.”

La même conclusion a pu être tirée de la revue

Betoni 2-08 où tous les projets présentés étaient

directement liés aux besoins de la construction.

On ne peut que répéter les mots du professeur

Koiso-Kantila: ”Du côté du fournisseur de bois,

ces outils brillent par leur absence.”

La recherche sur le bois est, presque sans ex-

ception, liée aux caractéristiques du bois et très

rarement aux déis de la construction en bois. On

pourrait dire que l’industrie de l’acier et du bé-

ton résout des problèmes que les architectes et les

constructeurs ont, mais l’industrie du bois ne ré-

sout que ses propres problèmes.

Si l’on souhaite que la construction en bois se

poursuive, il nous faudra des solutions de concep-

tion et de service claires ainsi que des logiciels

d’application structurelle faciles à utiliser qui sont

le résultat d’une recherche-développement et d’une

coopération de longue durée. Ce travail aurait dû

être entrepris il y a 20 ans et il ne devrait pas être

dirigé par l’industrie mais par les constructeurs et

les concepteurs.

Les représentants de l’industrie du bois disent

qu’ils ”ne sont que des fournisseurs de matériaux”,

mais si ceux qui utilisent le bois dans la construc-

tion ne reçoivent aucune aide et n’obtiennent

aucune solution pour résoudre leurs problèmes,

le rôle de l’industrie du bois sera de fournir des

planches pour l’industrie du béton. Cela convient-

il vraiment à la Finlande qui est connue pour son

architecture du bois?

Pääkirjoitus

P uu 3 • 2008

ETäiSyyS

Kävin arkkitehtikaksikon Baumschlager ja Eberlen näyt-

telyssä Münchenissä. Itävaltalainen parivaljakko tuli

tunnetuksi vetävien, suurten puurakennusten suunnite-

ljoina, muta näytelystä kävi ilmi, eteivät maailmanlaa-

juisesti tunnetut kollegat olleet enää vuosiin rakentaneet

mitään puusta.

Saman ilmiön olen huomannut Suomessa: nuoret ark-

kitehdit aloitavat uransa puutalon suunnitelulla, muta

siirtyessään suurempiin, ”oikeisiin” hankkeisiin valikoi-

tuu materiaaliksi lähes poikkeukseta betoni tai teräs.

Ilmiöön on ainakin kaksi syytä: arkkitehtien mieliku-

vat puusta ovat usein epärealistiset. Puuta ajatellaan huo-

nekalumaisena, tasalaatuisena ja virheetömänä materi-

aalina, vaikka tosiasiassa vähemmän kuin kymmenesosa

sahatavarasta on parasta A-luokkaa. Kun työmaalle tu-

leekin oksaista ja leveäsyistä puuta, ollaan petyneitä.

”Enää ei saa kunnon puuta”, haikaillaan, vaikka

asiantuntjoiden mukaan puun laadussa on vuosien var-

rella tapahtunut vain pieniä muutoksia. ”Puu on ikuinen

materiaali – kuinka se viimeisten vuosien aikana olisi

voinut olennaisesti muutua?”, ihmeteli kuvanveistäjä

Seppo Kalliokoski.

Toisen syyn oti esiin professori Jouni Koiso-Kantila:

”Kun arkkitehti alkaa suunnitella terästaloa, saa hän heti

materiaalitoimitajan tuotekirjastot ja suunniteluavun

käytöönsä. Puupuolella sellaiset loistavat poissaolol-

laan.” (Kauppalehti 21.8.2008)

Täsmälleen samaa tuli mieleen selatessani viimeisin-

tä Betoni-lehteä, jossa esitellyt kehityshankkeet liityivät

suoraan rakentamisen ajankohtaisiin tarpeisiin (Betoni 2-

2008) . On pakko toistaa Jounin sanat: ”Puupuolella sel-

laiset loistavat poissaolollaan.”

Suomalainen puututkimus liityy lähes poikkeukseta

puun ominaisuuksiin, muta hyvin harvoin puurakenta-

misen haasteisiin. Kärjistäen voi sanoa, etä teräs- ja be-

toniteollisuus ratkaisee suunniteljoiden ja rakentajien

ongelmia, muta puutuoteteollisuus puun ongelmia.

Puutuoteala on aivan liian kaukana suunniteljoista

ja rakentajista, ja siksi rakennushankkeissa valinta kallis-

tuu niin usein betonin tai teräksen puolelle. Betonitalon

tekeminen on vaan niin helppoa.

Jos puurakentamisen kehitystä halutaan jatkaa, tar-

vitaan selviä suunnitelu- ja palveluratkaisuja sekä siis-

tejä ja helppokäytöisiä liitymä- ja rakennesovelluksia.

Ne eivät synny vuosineljänneksessä, vaan pitkäaikai-

sen kehitys- ja yhteistyön tuloksena, joka olisi pitänyt

aloitaa terästeollisuuden tapaan 20 vuota siten. Eikä

kehitystyö saa olla teollisuusvetoista, vaan rakentaja- ja

suunniteljakeskeistä.

”Me olemme vain materiaalintoimitaja” puuteolli-

suuden edustajat sanovat, muta jos puun käytäjille ei

tarjoa apua, työkaluja ja ratkaisuja, saa tyytyä toimita-

maan muotilautoja betoniteollisuudelle. Onko se sopi-

vaa Suomen kaltaiselle puuarkkitehtuurimaalle?

Kaikesta huolimatta Suomi on puuarkkitehtuurimaa.

Puupalkinto 2008 ehdokkaita: Porvoon tuomiokirkon katon

jälleenrakennus ja metlan uusi toimisto ja laboratoriorakennus

Läyliäisissä

Pekka Heikkinen

arkkitehti | architect | Architekt | architecte

Safa

3 • 2008 P uu

Pääkirjoitus

Puu - Wood Holz Bois 3-2008 (dutch).pdf

Plik z chomika:

Inne pliki z tego folderu:

Inne foldery tego chomika: